Viikonloppuna viimeisetkin pennut muuttivat uusiin koteihinsa, ja kennelissä tuli luonnottoman hiljaista. Viimeinen kuukausi on ollut täynnä pikkukoirista lähtevää ääntä, tassujen töminää, painin jytinää, vikinää ja piipitystä, viimeaikoina vaativaa haukkua kun pikkuväki on valvonut oikeuksiaan päästä pihalle telmimään jne. Tuntuu yhä oudolta, että ainoat äänet ovat Hipun ja Hilman tassutus.
Lauantaina muuttivat omiin koteihinsa pojat Ilpo ja Ilkka. Ilpo muuttui Leviksi ja asuu nykyään Tampereella, Ilkka lähti Ylöjärvelle ja Ilkan nimi muuttui vain toisen kirjaimen osalta kun Ilkasta tuli Iikka. Vihoviimeisä ja yhden yön pidempään kotikennelissä viihtyi vielä Irmeli, ja mamman, mummin ja Irmelin yhteiselo näyttikin niin auvoiselta, että kasvattaja ehti saada päähänsä harhaisia ajatuksia että kolme koiraa olisi ihan kiva... Onneksi Irmelille kumminkin oli jo luvassa ikioma sijoituskoti Porvoossa joten ajatukset eivät aiheuttaneet sen suurempaa vaaraa. Irmeli tunnetaan nykyään Luluna.
Näin se aika rientää, loppujen lopuksi näin perästäpäin tuntuu paria päivää vaille 2 kk, se mikä pentujen syntymästä tulee, todella lyhyeltä ajalta. Haikea olo, tietenkin, aina pentujen lennettyä maailmalle, mutta onneksi viestit ja kuvat kertovat, että kaikki viihtyvät uusissa kodeissaan.
Tässä vielä viimeisiä videoita pennuista. Niissä taitaa vielä pyöriä mukana Iivarikin.
